Lain sosiaalialan ammattihenkilöistä tulee korostaa asiakkaiden tarpeita

Lakia sosiaalihuollon henkilöstöstä ollaan muuttamassa, ja eri tahot antavat siihen parhaillaan lausuntojaan. Uusi ammattihenkilölaki korvaa aiemman sosiaalihuollon kelpoisuusvaatimuksista annetun lain. Uudessa laissa säädetään sosiaalihuollon laillistetusta ammattihenkilöstöstä näiden ohjauksesta ja valvonnasta sekä ammattieettisistä velvollisuuksista.

Lakiuudistusta perustellaan sillä, että alan ja sen henkilöstön on pystyttävä vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden työmarkkinoiden kysyntään ja sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeisiin. Lain tarkoituksena on muun muassa edistää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista tehtävärakenteen muodostamista, joka ottaa huomioon asiakkaiden palvelutarpeet. Hyvä näin, mutta myös rakenneuudistukset vaativat kelpoisuuksien ja mitoitusten joustavoittamista, jotta muun muassa kuntatalous ja henkilöstön saatavuus turvataan.

Sosionomit ovat laaja-alaisia arjen erityisasiantuntijoita

Sosionomin tutkinto on suhteellisen uusi, mutta jo nyt se valmistaa kattavasti työelämän ja sen erityisosaamisen haasteisiin ja vaatimuksiin. Tutkinto on sekä teoreettinen että voimakkaasti työelämälähtöinen. Alan opinnäytetyöt laaditaan työelämälähtöisinä, ja ne kehittävät kattavasti opiskelijan ymmärrystä työelämän ajankohtaisista tarpeista. Ne palvelevat myös hyvin alan innovaatioita ja kehitystä. Lisäksi kaikilla ylemmän amk-tutkinnon sosionomeilla on takanaan tutkintoon vaadittava vähintään kolmen vuoden sosiaalialan työkokemus.

Sosionomien osaaminen tulee esiin arjen ymmärryksenä ja kykynä hyödyntää sosiaalialan työmenetelmiä siellä, missä ihmiset ovat. Asiakaslähtöisyys, ohjaus ja neuvonta ovat tulevaisuuden työtä, jota voi jalkauttaa lähelle ihmisten arkea. Sosionomien osaaminen on vahvimmillaan arjen lähipalveluissa niin kouluissa kuin terveys- j a sosiaalikeskuksissa.

Sosionomi ammattinimikkeeksi

Sekä ylemmät että alemmat ammattikorkeatasoiset sosionomit työllistyvät hyvin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Myös työelämän palaute osaamisesta on myönteistä. Sosionomin tutkinto antaakin hyvät valmiudet yhteistyöhön alan muiden ammattiryhmien kanssa sekä eettisesti korkeatasoiseen monimuotoiseen ohjaukseen, tukeen ja korjaavaan työhön yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyväksi ja kanssa. Tutkinto antaa valmiudet myös sosiaalityön johtamiseen ja synnyttää osaamista sekä yhteiskunnallisen että globaalin muutoksen ymmärtämiseksi. Tällöin koulutuksessa perehdytään ja saadaan valmiuksia myös syrjäytymisen estämiseen, kestävän kehityksen tukemiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.

Sosionomin nimike soveltuisi myös hyvin sellaisenaan ammattinimikkeeksi. Sen käyttöönotto selkeyttäisi alan työelämäkäytäntöjä ja kuvaisi hyvin kyseisen henkilöstön osaamista ja osaltaan korostaisi sosionomien vahvaa ammatillisuutta. Toivon, että nyt on aika ottaa sosionomi-ammattinimike laajasti työelämässä käyttöön.

Lähipalvelut turvattava

Syksyn aikana olen pohtinut paljon sosiaali- ja terveysuudistusta sekä Helsingin palveluverkkouudistusta. Nyt jos koskaan, palvelut ovat vaarassa heikentyä. Lähipalvelut ja niiden saatavuus on turvattava lainsäädännöllä. Lähipalvelut tulee määritellä mahdollisimman selkeästi ihmisten arjen sujuvuuden ja tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi. Lähipalveluilla tarkoitetaan ihmisten arkipäiväisiä palveluita, joita kansalaiset tarvitsevat kohtuullisen usein. Tällaisia ovat muun muassa perusterveydenhuollon palvelut.

Kuntien on huolehdittava siitä, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet saada lähipalvelunsa riittävän läheltä ja laadukkaasti. Kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus kuitenkin keskittää valtaa suuremmille yksiköille. Tästä syystä on tärkeää varmistaa, että ihmiset saavat usein tarvitsemiaan ja käyttämiään tärkeitä palveluja läheltä.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen mukaan terveyspalvelujen pitää olla lähellä palvelujen käyttäjiä. Päätöksiä lähipalvelujen sijainnista ei voida jättää yksin sosiaali- ja terveysalueiden päätettäväksi. Lainsäädännöllä on määriteltävä kuinka lähipalvelut turvataan kaikille asukkaille yhdenvertaisesti ja mahdollisimman esteettömästi.

Lähipalveluiden saatavuuden turvaamiseksi tulee terveyskeskus- ja sosiaalipalveluiden rinnalle kehittää uusia lähipalvelumuotoja, kuten matalan kynnyksen sosiaali- ja terveysneuvontaa. Lisäksi tulee säilyttää ihmisille välttämättömät lähipalvelut, kuten perusterveydenhuollon palvelut.
Muun muassa vanhuspalvelulaki painottaa kotona asumisen ensisijaisuutta. Se ei voi onnistua, jos esimerkiksi perusterveydenhuollon palveluja ei ole saatavilla läheltä. Ikäihmiset tarvitsevat lähelleen paitsi sosiaali- ja terveyspalveluja myös muuta matalan kynnyksen palvelutarjontaa, kuten ruokapalveluita.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen linjaukset painottavat lähipalveluiden merkitystä. Käynnissä olevien uudistusten edetessä on kuitenkin suuri riski, että palvelut päinvastoin etääntyvät käyttäjistä. Nyt on toiminnan aika. Tästä syystä valmistelin tiimini kanssa lähipalvelut turvattava -kansalaisaloitteen. On aika laittaa hyvä kiertämään. Tule siis sinäkin mukaan toimimaan lähipalveluiden puolesta.

Kansalaisaloite löytyy nyt verkosta. Sinä voit laittaa hyvän kiertoon ja allekirjoittaa aloitteen. Ole hyvä.