maanantai 20. tammikuuta 2014

Opiskelukokemuksiani syyslukukauden jälkeen

Aloitin ylemmät ammattikorkeakoulu opinnot syksyllä 2013 ja nyt takanani on ensimmäinen lukukausi. Opiskelu on ollut innostavaa ja mukaansa tempaavaa. Koen oppineeni paljon itsestäni, omista toimintatavoista sekä tavasta katsoa omaa työtä teoreettisesta näkökulmasta.

Omaan työhöni opinnot ovat tuoneet uudenlaista näkökulmaa ja tehtävät ovat tarjonneet väylän arvioida omaa työtä uudenlaisista näkökulmista. Olen huomannut, kuinka toimintani, kuluneet vuodet, vanhemmus ja opiskeluni on muovannut minua rauhallisemmaksi.

Työelämän, politiikan ja jatkuvan itseni haastamisen kokemukset ovat tuoneet näkemystä siitä, ettei kiireen tunne ota minua hallintaansa. Olen yllättynyt siitä, kuinka opiskelu työt tulee tehdyksi sopivasti suunnitellen ilman jatkuvaa deadlineihin tuijottamista ilman ahdistusta.

Olen huomannut, että olen luonut arvot, joiden mukaan haluan elää. Haluan osallistua lasteni elämään, viettää aikaa puolisoni kanssa ja kehittää itseäni. Näiden asioiden tasapainon haku vaatii jatkuvaa arviointia ja havainnointia. Minulle on tärkeää kuulla lapsiani ja miestäni. Kun he sanovat, että olen liikaa tietokoneella tai poissa kotoa, otan asian aina vakavasti ja pyrin tekemään korjaavan liikkeen.

Oma innostukseni opiskeluun vaikuttanee oleellisesti opiskelutöiden etenemiseen. Se luo minulle haasteen siitä, että innostuksen olevan uhka omalle jaksamiselleni. Tämä on vaatinut itseltäni tarkkuutta, jotta maltan rauhoittua illalla yöunille ja en polta itseäni loppuun.

Olen iloinen siitä, että olen oppinut havainnoimaan asioita laaja-alaisemmin sekä saanut työhön paljon uutta näkökulmaa. Edessä on nyt haastava ja toivottavasti opettavaa kevät.