Valinnan vapaus vai lisääntyvä eriarvoisuus?

 

Tehtävänämme oli lukea Elina Palomäen artikkeli Valinnan vapauden problematiikasta sosiaalipolitiikasta. Käsitteenä valinnan vapaus vaikuttaa viattomalta ja kannatettavalta. Kuitenkin sosiaalipolitiikassa ja yhteiskunnan arvona se on problemaattinen. Siihen rakentuvassa yhteiskunnassa ihmisten hyvinvointi ja tuloerot voivat kasvaa ja valinnan vapaus muotoutuu erilaiseksi köyhille ja varakkaille.

Valinnan vapauden lisäämisessä voi käydä niin, että vain vauraiden ihmisten valinnan vapaus lisääntyy ja heikommassa asemassa olevien taas ei. Vaarana on se, että ihmiset jakautuvat kahteen porukkaan. Niihin joilla on valinnan vapautta ja menestystä sekä niihin, joilla ei ole. Luonnollisestikin vauraammilla ihmisillä on enemmän valinnan vapautta kuluttajana.

Sosiaalipolitiikassa hyvä valinnan vapaus tarkoittaa Palomäen mukaan voimavaralähtöisyyttä, joka ottaa huomioon yksilön, perheen kuin yhteisönkin voimavarat ja mahdollisuudet. Valinnan vapaus merkitsee, että asiakkaalla on omat valinnat. Aktiivinen osallisuus ja toiminta omassa lähiyhteisössä turvaavat parhaiten asiakkaan hyvinvointinsa edistämisen. Tämä vaatii Palomäen mukaan sitä, että kestävän sosiaalipoliittisen valinnan vapauden lisäämisessä on vahvistettava rakenteita, joilla tuetaan heikoimmassa asemassa olevien valinnan vapautta.

Valinnan vapaus herättää myönteisen tunteen. Se kuulostaa kivalta. Sen lisäksi se on suuri yhteiskunnallinen kysymys. Se, miten siihen tulee suhtautua, ei ole yksinkertaista. Palomäen mukaan valinnan vapauden kohdalla on syytä keskustella lisääntyvästä markkinaehtoisuudesta, kilpailuneutraliteetista, julkisen sektorin supistamisesta ja yksityisen vastuun lisäämisestä. Eipä tulisi ensimmäisenä mieleen, kun pohtii mukavalta kuulostavaa sanaa, valinnan vapautta.

Suomessa jako voittajien ja häviäjien välillä on kasvanut nopeasti. Valinnan vapaudella voidaan lisätä tätä eriarvoistumiskehitystä, jos sen lisäämisestä ei käydä huolellista keskustelua ja pohdintaa oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Palomäen artikkelin mukaan: ”Valinnan vapaus on toimijakeskeistä maailmankuvaa, joka ei näe vastuun olevan hyvinvointivaltiollisilla rakenteilla vaan toimijoilla itsellään.” Valinnan vapauden lisääminen voi olla jopa tapa rikkoa hyvinvointivaltion rakenteita.

Konkreettisesti valinnan vapaus etenee muun muassa palvelusetelin muodossa ja terveysaseman vapaavalinnan muodossa. Yhtenä suurena valinnan vapauden edistäjän on Euroopan unioni ja esimerkkinä toimii vapaan liikkuvuuden edistäminen. Valinnan vapaus on monisyinen puolustettava ja kannatettava lähtökohta, mutta sen rinnalla tulee pohtia vahvasti oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja solidaarisuutta. Näin valinnan vapaudesta ei tule vain hyväosaisten yksinoikeus. Näin valinnan vapaus ei pääse lisäämään eriarvoisuutta.

Demokratia ja sen turvaaminen on tärkeä turvattava asia, kun valinnan vapautta lisätään. Näin turvataan oikeudenmukaisuutta ja estetään eriarvoistumiskehitystä.