Nuorten osallisuus opinnäytetyöni aiheeksi

Jouduin aloittamaan opinnäytetyöni suunnitelman alusta minusta johtumattomista syistä. Vaikka aluksi asia harmitti minua, loppujen lopuksi asiassa on paljon myönteistä. Päädyin tekemään opinnäytetyöni 7.-9 luokkalaisten osallisuudesta peruskoulussa yhdessä opiskelukaverini kanssa.

Opinnäytetyön tarkoitukseksi muodostui selvittää osallisuutta peruskoulussa koulun henkilökunnan toimenpiteiden lisäämisessä osallisuuden näkökulmasta, mikä tarkentui myöhemmin suunnitelmassa nuorten osallisuudeksi Ylä-Malmin peruskoulussa. Jotta tutkimuksessa voitiin edetä, meidän tuli perehtyä tutkimuskäsitteisiin ja ilmiöihin nuorten elämässä sekä kouluissa.

 

Teorian syventyessämme huomasimme, kuinka teorian pohdinta tarjosi mahdollisuuden luoda näkökulmaa tutkittavaan aiheeseen ja keskustelut meidän opiskelijoiden välillä sosiaalisessa mediassa edistivät tutkimuksen etenemistä, koska asumme erikaupungeissa ja tapaaminen ei aina onnistu. Päädyimme pohtimaan tutkimuksemme toimintaympäristöksi Ylä-Malmin peruskoulua sen sosioekonomisen aseman näkökulmasta.

Perehdyimme nuorten elämässä esiintyviin erilaisiin ilmiöihin tässä ajassa. Tärkeää on mielestämme perehtyä siihen, että perheet ja ihmiset elävät yhä erilaisemmilla tavoilla ja kulttuurit perheissä vaihtelee. Koulu, toimintaympäristönä, voi olla nuorelle tärkeä voimavara etenkin, jos kotona on vaikeaa.

Teoriaan tutustuessani havaitsimme, että osallisuus on yhteiskunnassamme ajankohtainen aihe kuten myös nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisy. Osallisuus on ajankohtainen lähestymistapa, kun julkisia palveluita kehitetään. Osallisuudella voidaan nähdä olevan mahdollisuus tukea nuoria kokemaan itsensä elämänsä aktiivisina toimijoina niin koulussa kuin yhteiskunnassakin ja siten myös ehkäistä syrjäytymistä.

Hirsjärvi et al. toteavat, että tutkimusstrategian ja tutkimusmetodin valinta riippuu valitusta tutkimustehtävästä tai tutkimuksen ongelmista (Hirsjärvi, Remes, & Sajavaara 2010: 132). Koska tutkimuksemme pääongelmaksi osallisuuden Ylä-Malmin peruskoulussa henkilökunnan näkökulmasta, sen rajasi tutkimuksen lähestymistapaa sekä vaikutti vahvasti tutkimusmenetelmän valintaan.

Teoriaan nojaten päädyimme määrittelemään tutkimuksemme laadulliseksi tutkimukseksi, jonka tavoitteena on tutkia, kuinka nuorten osallisuutta voidaan lisätä Ylä-Malmin peruskoulussa. Halusimme selvittää, mitä Ylä-Malmin peruskoulussa tapahtuu osallisuuden näkökulmasta, etsiä uusia näkökulmia ja löytää uusia ilmiöitä Ylä-Malmin peruskoulun arjesta osallisuuden näkökulmasta, selvittää osallisuutta käytännön työntekijöiden työn näkökulmasta ja kehittää uusia näkökulmia koulujen osallisuuteen. Tutkimuskysymykseksi määrittyi: ” Millaisin keinoin Ylä-Malmin peruskoulun henkilökunta tukee nuorten kasvua aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi?”

 
Koska haastattelun vahvuutena on tiedonkeruumuotoihin, Hirsjärven et al. mukaan se, että siinä voidaan säädellä aineiston keruuta joustavasti tilanteen edellyttämällä tavalla ja vastaajia myötäillen, valitsimme sen tiedonkeruu menetelmäksemme. (Hirsjärvi, Remes, & Sajavaara 2010: 204-205.)

Näin päädyimme suunnittelemaan tekevämme opinnäytetyömme Ylä-Malmin peruskoulun työntekijöiden keinoista edistää nuorten 7-9 – luokkalaisten osallisuutta.

LÄHTEET:

Hirsjärvi, Sirkka - Remes, Pirkko - Sajavaara, Paula 2010: Tutki ja Kirjoita. Kustannusyhtiö Tammi.