Saimme tehtäväksi tehdä referaatin valitsemastamme
väitöskirjasta. Valitsin väitöstutkimukseksi Virpi Pöyhösen väitöskirjan
Defending behavior in bullying situations” - Kiusatun oppilaan puolustaminen ja
tukeminen. Väitöskirja käsittelee kiusatun oppilaan puolustamista ja tukemista.
Koska koulukiusaamisesta keskustellaan paljon ja se koskettaa jokaista
suomalaista vähintään omien koulumuistojen kautta, halusin perehtyä tähän
tutkimukseen. Aihe on ajankohtainen ja koskettaa jokaista suomalaista,
vähintään omien koulumuistojen kautta. Mediassa koulukiusaaminen on jatkuvasti
esillä. Virpi Pöyhösen väitöstutkimus esitettiin 16. elokuuta 2013 Turun
yliopistossa. Haluan myös pohtia mielessäni heränneitä asioita.
Väitöstutkimus herätti ainakin minussa
toiveikkuutta ja ajatuksen, että koulukiusaamistyö etenee Kiva Koulu – ohjelman
muodossa. Tavoitteena tulee olla koulukiusaamisen väheneminen ja loppuminen.
Asiaan tulee vaikuttaa lapsien ryhmädynamiikan kautta. Virpi Pöyhösen
väitöstutkimuksessa koulukiusaamiseen puuttumista käsitellään uudenlaisista
näkökulmista. Koulukiusaamiseen puuttuminen riippuu myös puuttujan statuksesta
luokassa. Tutkimuksen mukaan mukavana pidetyn tai muuten suositun oppilaan on
helpompi toimia kiusaamistilanteessa. Tutkimuksen tieto haastaa meidät jokaisen
pohtimaan, kuinka sitä voidaan hyödyntää kouluelämän arjessa.
Pöyhösen
tutkimustuloksia on jo hyödynnetty kiusaamisen vastaisessa Kiva Koulu
–ohjelmassa. Kiva Koulu – ohjelmaa sovelletaan jo nyt useissa Suomen kouluissa.
Hanke on samanaikaisesti käytännönläheinen ja tieteelliseen tietoon perustuva.
Virpi Pöyhösen keskustelun avaus piristävästä koulumaailmana näkökulmasta sai
minut syventymään myös Kiva Koulu – hankkeeseen ja sen tarjoaviin
mahdollisuuksiin koulujen käytännön näkökulmasta. Tutkimus tarjosi minulle
sosionomina, äitinä, kuntapäättäjänä sekä entisenä koululaisena avartavan
lukukokemuksen ja paluun ajatuksissani koulumaailmaan.
Pöyhösen tutkimusten aineisto perustuu kahteen eri
tutkimusprojektiin: Kaarina Kohorttitutkimus (osallistujat neljäs-ja
kahdeksasluokkalaisia) ja Kiva Koulu –ohjelman vaikuttavuustutkimus
(osallistujat kolmas-, neljäs-, ja viidesluokkalaisia). Pöyhösen tutkimuksen innoittamana perehdyin paremmin
Kiva Koulu – hankkeeseen (Kiva koulu), jota rahoittaa opetusministeriö. Sen
tavoitteena on vähentää koulukiusaamista ja ennalta ehkäistä sitä. Hanke alkoi
1.9.2006 ja se toteutetaan Turun yliopiston psykologian laitoksen ja
oppimistutkimus keskuksen yhteistyönä. Kiva Koulun – toimenpide ohjelmat 1-3,
4-6 ja 7-9 luokille valmistuivat 2009 valtakunnallisesti koulujen käyttöön.
(Kiva koulu) Myös lasteni koulu on mukana hankkeessa.
Väitöstutkimuksen
mukaan koulukiusatun oppilaan puolustamiseen vaikuttaa myös koko koululuokan
ilmapiiri ja hierarkiat. Oppilaat saattavat pelätä, että heitäkin aletaan
kiusata. Tutkimuksen mukaan pidetty oppilas uskaltaa puuttua kiusaamiseen
paremmin kuin ei pidetty. Tämä nostaa ajattelussani esiin näkökulmaan siitä,
että koulukiusaamiseen puututtaessa on tärkeää perehtyä vahvasti oppilaiden
väliseen vuorovaikutussuhteisiin.
Aikaisemmin olen perehtynyt päättäjän roolista käsin
koulusosionomi hankkeeseen vuosia sitten ja sen hankkeen vakuuttavat tulokset
palasivat mieleeni lukiessani kiva koulun – hankkeen tavoitteita. Näissä
hankkeissa ja tutkimuksen huomioissa koskien kouluarkea, on olemassa tärkeää
tietoa koulukiusaamisesta, mihin Pöyhönen toi hyvän lisän. Kuitenkin tiedon
rinnalle tarvitaan resurssointia. On ymmärrettävää, vaikka opettajan
suhtautuminen koulukiusaamiseen on tärkeää, ei opettajan resurssit havainnoida
oppilaiden sosiaalisia hierarkioita on rajalliset opetustyön suunnitelmien
rinnalla.
Tutkimuksellisesti
Pöyhönen keskittyi tärkeään asiaan ja neljän osatutkimuksen kautta saadun
tiedon peilaaminen tarjosi uutta näkökulmaa koulukiusaamiseeen.
Osatutkimuksessa I ja II keskityttiin sosiaalisiin kognitioihin. Aihe on
tutkimuksellisesti haastava ja se kuinka tutkimus kiinnitti erityistä huomiota
siihen että kognitioita mitataan mahdollisimman tarkasti suhteessa
käyttäytymiseen.
Osatutkimuksessa III
tarkasteltiin sosiaalisten kognitioiden ja pysyvyysuskon lisäksi empatian
roolia kiusatun oppilaan puolustamisessa. Lisäksi Pöyhönen tarkasteli yhdysvaikutuksia ja
muodostaako oppilaan asema ryhmässä yksilön ominaisuuksien ja käyttäytymisen
välisen yhteyden. Osatutkimuksessa IV Pöyhönen kohdisti tarkastelunäkökulmansa
ryhmään ja hän tutki luokkatason tekijöitä. Osatutkimukset oli toteutettu
vakuuttavasti ja johtopäätökset olivat minusta johdonmukaisia.
Tähän työhön
tarvitaan resursseja opettajan työn tueksi, sillä tällä työllä on tärkeä
merkitys lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemisessa pitkällä
aikavälillä. Vaadin 2008 kunnallisvaali kampanjassa kouluihin koulusosionomeja
ja aiheesta Helsingin kaupungin valtuuston jäsen, kansanedustaja Outi
Alanko-Kahiluoto (vihr.) teki valtuustoaloitteen 2008-2012 valtuustokaudella.
Virpi Pöyhösen
väitöstutkimus vahvistaa ajatustani, että ehkä koulusosionomit olisivat tärkeä
lisä koulun arkeen tukemaan lapsia ja nuoria sekä ennalta ehkäisemään koulu
arjen ongelmia.
Pöyhönen, Virpi, Väitöskirja: ”Defending behavior in bullying
situations” - Kiusatun oppilaan puolustaminen ja tukeminen. 2013. Turun
yliopisto
Kiva Koulu. 2013. Verkkodokumentti. http://www.kivakoulu.fi/
13.11.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti