Väitöstutkimuksen mukaan keskeisiksi haasteiksi moniammatillisen työn näkökulmasta osoittautui joustavat roolit, vastuukysymysten määrittely, yhteisen tiedon luomisen käytännöt, tiimityön ja vuorovaikutustaitojen oppiminen sekä organisaatiorakenteet, jotka eivät aina mahdollista yhteisen tiedon luontia ja toimintamallin kehittämistä.
Toimijoiden tieto ja osaaminen käyttöön
Isoherranen (2012) määrittelee moniammatillisen yhteistyö toimintatavaksi, jossa asiakaslähtöisesti kootaan yhteen eri toimijoiden tieto ja osaaminen. Yhteisen kokonaisnäkemyksen pohjalta muodostetaan yhteinen tavoite, johon pyritään joustavasti yhdessä toimien. Ajattelua sovelletaan päihdekuntoutuksessa, myös työssäni. Esimerkiksi hoidon tarpeen arviointien jälkeen kuntoutuksen suunnittelussa hyödynnämme Idän päihdeipoliklinikan moniammatillista henkilökuntaa tarvittaessa
Omasta työryhmästäni löytyy johtava sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja kaksi lähihoitajaa. Mikäli kaipaamme sairaanhoitajan tai lääkärin arviota, voimme konsultoida asiassa Idän päihdepoliklinikkaa tai Kontulan terveysaseman henkilökuntaa. Moniammatillisessa työssäni haasteena on joustavuus. Teen tarpeen vaatiessa yhteistyötä eri alueellisten päihdepoliklinikoiden kanssa ja olen huomannut, että jotkut ovat valmiita erittäin joustaviinkin toimintatapoihin asiakaslähtöisyyttä edistäen ja toiset eivät.
Työryhmä tärkeässä asemassa
Työssäni kuntoutukselliset toimintatavat ja niiden vaativa moniammatillinen yhteistyö on uutta ajattelua. Aikaisemmin työpaikallani on säännöllisesti käynyt suuhygienisti, diakoni, erialisia luennoitsijoita ja keskustelijoita erilaisilla teemoilla. MOniammatillista roolituksista on syytä keskustella työryhmässäni ja pohtia sitä, millaista asiantuntijuutta meiltä löytyy ja millaista tarvitsemme työyhteisömme ulkopuolelta. Käsitteiden avaaminen auttaa Isoherrasen mukaan ammattilaisia, johtajia ja hallinnon työntekijöitä kehittämään työkulttuuria yhteistyön suuntaan.
Nyt uutta on se, että voimme tehdä palveluohjausta resurssit huomioiden ja tukea asiakasta kuntoutuspolulla. Päihde- ja mielenterveystyössä moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä. Työssäni moniammatillisen yhteistyö edistäminen edellyttää käsitteen avaamista ja ymmärryksen lisäämistä sen merkityksestä ja taustasta. Meidän on syytä pohtia työryhmässäni, milloin ja missä tilanteissa moniammatillinen yhteistyö on tärkeää asiakkaalle ja hänen hyvinvoinnille. Arjessa eteemme tulee tilanteita amputaatioista, akuuttiin psykoosiin ja täten meillä tulee olla vahva palveluverkon tuntemus.
Kohti moniammatillisempaa työtapaa
Toimintatapojen muutosta moniammatillisemmaksi tarvitaan, koska sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden ongelmat ovat monella eri alueella eikä yhden asiantuntijan tietotaito riitä aina niitä ratkaisemaan. Eri ammattiryhmien ja koulutustaustan omaavien työntekijöiden joustava tasa-arvoinen keskustelu ja yhteistyö yhteisestä asiakkaasta tai potilaasta voi olla vaikeaa, koska vanhat hierarkiset rakenteet ja ammatilliset roolien raja-aidat elävät. Henkilöstö voi kokea niiden muuttamisen uhkana, ei mahdollisuutena. Tähän muutokseen tarvitaan koulu-tusta sekä työskentelyä työntekijöiden, johtajien ja hallinnon ihmisten asentei-den muuttamisessa ja ymmärryksen lisäämisessä.
Haasteiksi moniammatillisemman työotteen edistämisessä osoittautuivat Isoherrasen väitöstutkimuksessa joustavista rooleista sopiminen, vastuukysymysten määrittely sekä yhteisen tiedon luomisen käytännöt. On syytä opetella moniammatillisessa yhteistyössä tarvittavien vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja sekä sovittava yhteistyöstä käytännön tasolla.
Haasteena rakenteet ja näkemykset
Haasteena olivat organisaation rakenteet, jotka eivät aina mahdollista yhteisen tiedon luontia, jaettua johtajuutta ja tiimin oman toimintamallin yhdessä arvioin-tia ja kehittämistä. Nykytekniikan tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta or-ganisaatio osoittautui myös vaikeasti ylitettäväksi rajaksi pyrittäessä potilasläh-töiseen työskentelyyn. Todellinen kulttuurin ja rakenteiden muutos edellyttää tekoja henkilöstön lisäksi yhteiskunnallisilta ja poliittisilta päättäjiltä, koska mo-net asiat ovat lainsäädännöllisesti säädeltyjä.
Organisaatiossa ja sen koko johdossa tarvitaan yhteistä näkemystä ja tavoitetta sekä jatkuvaa tukea muutokseen, jossa potilaslähtöisyys rikkoo organisaation vanhaa toimintakulttuuria, rakenteita ja rajoja. Sosiaali- ja terveysalalla toimii myös vahvoja professioita. Professiot ja ammattijärjestöt tarvitaan mukaan työ-yhteisön kehittämiseen. Ilman näitä taustaedellytyksiä koko organisaatiokulttuurin uudistuminen ei onnistu.
Uutta tietoa
Atk- valmiudet on yksi ehdoton asia moniammatilliselle yhteistyölle. Työryhmässäni ne on nostettu kevään painopistealueeksi. Moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta yhteisen tiedon luomisessa olemme työpaikallani ottaneet ensiaskeleemme, kun otimme käyttöön päihdehuollon Effica, asiakastietojärjestelmän, ja pystyn auttamaan asiakkaita toimeentulotuki asioiden seuraamisessa sosiaalityössä käytettävän ATJ-tietojärjestelmän kautta. Palaveeraamme asiasta säännöllisesti Effica-koordinaattorin kanssa sekä Idän päihdepoliklinikan vastaavan sosiaaliterapeutin ja vastaavan sairaanhoitajan kanssa. Saimme luvan alkaa hyödyntämään järjestelmiä työssämme sekä kirjaamaan päihdehuollon Efficaan asioita, joista on asiakkaan hoidolle tai kuntoutukselle apua.
Organisaatiorakenteiden tuomaan tiedon jakamishaasteeseen olen törmännyt useita kertoja sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Toivon, että 2013 aloittanut Helsingin sosiaali- ja terveysviraston yhteinen organisaatio tuo helpotusta tähän tiedon hyödyntämisasiaan, kun nyt eritoimijat kirjaavat eritietojärjestelmille ja toisten lukeminen on tiukasti rajoitettua.
Vastuun vaikeus
Vastuukysymyksien määrittelyä emme ole juurikaan tehneet. Selvää on se, että hoitovastuu asiakkaista on aina hoitavalla taholla ja hoidon suunnittelusta vastaa päihdepoliklinikat. Meidän roolimme on auttaa asiakasta kiinnittymään hoitoonsa ja päihdepoliklinikoille sekä ohjata, neuvoa ja tukea asiakasta elämässä eteenpäin.
Erilaisten asiantuntijoiden yhteistyön tunnistaminen ja keskustelu on välttämätöntä, jotta työskentelymme tapahtuu asiakasta tukien. Työssäni korostuu kyky ja herkkyys kohdata asiakkaita sekä tiimityötaidot muiden ammatillaisten kanssa. Tällä tarkoitan moniammatillista yhteistyötä työrymäni sisällä sekä muiden viranomaisten kanssa. Symppiksen omahenkilöstö ja asiakkaat haastavat meidät jatkuvaan tiimityötai-tojen kehittämiseen sekä vuorovaikutustaitoja opettelemiseen. Vastuun jakaminen on jatkuva haasteemme.
Oman osaamiseni reflektiiviset pohdinnat
Luottamus on edellytys avoimelle keskustelulle. Avoimeen keskusteluun heittäytyminen ei aina ole minulle helppoa. Etenkin, jos itselläni on vahva mielipide asiasta. Isoherrasen mukaan moniammatillisesti hyvin toimivissa tiimeissä asiantuntijat luottivat toisiinsa ja tukivat toisiaan. Tällaisissa tiimeissä haluttiin työskennellä ja niissä kehittyi sosiaalista pääomaa, joka auttoi kaikkien ammattiryhmien työssä jaksamista. Omassa työssäni avoin keskustelu on vahvuutemme ja sosiaalinen pääoma, jota työs-sämme saamme olisi järkevä hinnoitella.
Omat vahvuuteni ovat vuorovaikutustaidoissa ja kyvyissä vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin. Vaativaa on luoda moniammatilliset yhteistyöverkostot niin, ettei verkostoissa ihmiset henkilöidy, vaan, että homma toimii kaikkien työntekijöiden kanssa yhtälailla arvioiden.
Tärkeimmäksi haasteeksi moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta nousee uusi tapa orientoitua asiantuntijuuteen, vuorovaikutus taidot ja ammattilaisten keskinäinen luottamus sekä ammatillinen roolijako. Tässä makro ja mikro tasoilla. Moniammatillista yhteistyötä tulee edistää niin päättäjien, ammattiyhdistysliikkeen kuin työntekijöiden toimesta. Ihminen tarvitsee tuekseen moniammatillisesti yhteen hiileen puhaltavat palveluiden tuottajat.
LIITE
Isoherranen Kaarina. 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista
yhteistyötä kehittämässä. Verkkodokumentti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti