Kohlberg luokitteli moraalin kehitysvaiheet ensin kuuteen ja sittemmin viiteen vaiheeseen. (Pieti-käinen). Huomaan pohtineeni kaikkien vaiheiden moraalisia perusteita keskustellessani haittoja vähentävästä työtavasta huumetyössä. Esitykselleni on useita moraalisia motiiveja. Yksi itselleni tärkeä näkökulmana on se, että työssäni ydinasia on ihmisten terveyden edistäminen ihmisyyttä kunnioittaen. On kyse sitten huumeriippuvaisesta tai yhteiskunnassa elävästä ihmisestä. Mikäli työskentelemme haittoja vähentäen, työllämme on vaikutusta huumeiden käyttäjien ihmisoikeuksiin ja niiden toteutumiseen.
Sosiaalisena ympäristönä huumemaailmassa tapahtuu sortoa, hyväksikäyttöä ja epäinhimillistä vallankäyttöä. Arvostavalla kohtelulla voimme lisätä luottamusta asiakkaan ja viranomaisen välillä sekä vaikuttaa asiakkaiden ihmisoikeuksien toteutumiseen.
Luottamus on pohja keskustelutyövälineenä tehtävälle auttamistyölle. Haittoja vähentävän näkö-kulman mukaisesti voimme edistää huumeriippuvaisten ihmisten terveyttä ohjaten heitä hoidon esimerkiksi opiaattikorvaushoidon piiriin tai ennalta ehkäisemme Hepatiitti- ja Hiv -tartuntoja. Hait-toja vähentävä työ ei ole ristiriidassa kuntouttavan työn kanssa. Se voi olla ensiaskel kohti kuntout-tavaa työtä.
Joidenkin ihmisten ensireaktiot perustuivat esikonventionaalinen tasoon ja perustelu ajatuksen vastustamiselle oli, että huumeriippuvaiset asiakkaat saavat palkkiona käytöstään roskiksen ja näin myös yhteiskunnan hyväksynnän huumeiden käytölleen. En näe ehdotuksessa on kyseessä vain palkinto-rangaistus tyyppinen ajattelu. Osa ihmisistä, joiden kanssa olen aiheesta keskustellut, katsoi asiaa vain omasta näkökulmastaan. Olen kuullut perustelun: " En halua, että tuohon tulee huumeruiskuroskis, sillä silloinhan vasta ihmiset käyttävät huumeita ja minä en tykkää siitä."
Kohlbergin toisessa vaiheessa lapsi on oppinut, että muillakin on vastaavanlaisia pyrkimyksiä kuin hänellä itsellään. Kohlberg luonnehtii oman edun tavoittelun lisäksi reilun vaihdon moraali. Lapsi kykenee vastavuoroiseen vaihtoon: jos sinä minulle, niin minä sinulle. (Pietikäinen.) Näitäkin ajatuksia oli, jos laitamme roskakorin tiloistamme ulkopuolelle, niin asiakkaat menevät ulos huumeriippuvuuden lieveilmiöiden kanssa ja meidän ei tarvitse puuttua asiaan. Pohdin, tukeeko tämän kaltainen toiminta huumeiden käytön haittoja vähentävän työn ideologiaa.
Oman ehdotukseni kannalta pohdin, että haittoja vähentävästä huumetyöstä Helsingissä ja sen laajentamisesta on ympäristön siisteyden sekä turvallisuuden näkökulmasta on hyötyä kaikille, myös niille, jotka ei käytä suonensisäisesti huumeita. Kun minun, ei tarvitse pelätä, että huumeiden käytöstä aiheutuvat vahingot vaikeuttavat elämääni. Tämä tuo turvaa minulle.
Haittoja vähentävällä työtavalla huumeiden käytön haittoja vähennetään vaikuttamasta esimerkiksi pistostapaturmien kautta niille ihmisille, jotka eivät käytä huumeita. Samalla yhteiskunta palvelee huumeiden käyttäjää niissä paikoissa, joissa huumeita käytetään. Huumeruiskuille voisi varata roskikset niille paikoille, joista löytyy paljon ruiskuja. Näin myös käyttäjät pääsevät heti eroon ruiskuista ja voivat kokea hiukan yhteiskunnallista osallisuutta.
Huumeruiskujen vaihtopisteistä on todettu olleen hyötyä, ympäristön siisteyden kannalta ja huumeiden käyttöjen haittojen vähentämisen kannalta. Omalla työpaikallani huumeruiskuja löytyy aika ajoin, jos keräisimme ruiskut roskiksiin tai asennut-taisimme niille roskikset vessoihin, turvaisimme sen, ettei kukaan pistä käytetyllä piikillä itseään. Jos asennamme turvallisen ja asianmukaisen piikkiroskiksen paikalle, josta nyt huumepiikit kerätään pois tyhjällä limupuollolla, ehkäisemme sen, ettei kukaan lapsi mene leikkimään limupullollisella käytettyjä piikkejä.
Helsingin diakonialaitoksen mukaan: ” Suomessa on tehty onnistuneesti työtä huumeiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemisessä.” Haittoja vähentävän työn tuloksia on kiitelty pääosin käytännöllisesti esimerkiksi tartunta tautien ehkäisemisen näkökulmasta ja että haittoja vähentävässä työssä on kyse ihmisoikeusasiasta, siitä, että huumeiden käyttäjä kohdataan ihmisenä. (HDL)
Konventionaalisuudella Kohlberg tarkoittaa sopimuksenmukaisuutta. Kolmannessa moraalikehityksen vaiheessa lapsi on oppinut yhdistämään eri ihmisten perspektiivejä, ja pyrkii välittömissä ihmissuhteissa sosiaaliseen hyväksyntään noudattamalla sääntöjä. (Pietikäinen) Uskon, etteivät huumeiden käyttäjät halua aiheuttaa paheksuntaa vaan hekin kaipaavat hyväksyntää. Mikäli työs-kentelemme haittoja vähentävällä työotteella, asiakas voi kokea saavansa hyväkysyntää, millä voi olla kauaskantoisia positiivisia seuraamuksia.
Koska kyse on suonensisäisesti huumeita käyttävistä ihmisistä, jotka elävät yhteiskunnan ulkopuolella, en usko siihen, että kun kiellämme huumeiden käytön, se loppuu. Jos korostamme yhteiskunnan sääntöjä, se ei vaikuta merkittävästi huumeriippuvaisten käyttäytymiseen. Tätä perustetta olen kyllä kuullut paljon. Ymmärrän kyllä, että huumepiikkiroskis vessassa voi viestiä sitä, että annamme yhteiskunnassa luvan käyttää huumeita vessoissa. Toisaalta tunnustamme päihderiippuvuuteen liittyvien epäsuotavien ilmiöiden läsnäolon. Asia ei ole mustavalkoinen.
Ihmisoikeussyistä jokaisella ihmisellä on oikeus intimiteettiin. Luonnollisesri vessoja ei voida vartioida eikä kenenkään taskuille voi mennä, joten emme voi vartioida käyttöä. Pyrimme kuitenkin siihen, että lakeja noudatetaan kaikessa työssämme eikä työ-paikkani tiloissa saa huumeita myydä, käyttää tai toimia muutenkaan lakien vastaisesti. Pohdin myös sitä, onko soveliasta laittaa huumepiikeille asianmukaiset roskikset, koska kaikki asiak-kaamme ei ole huumeiden käyttäjiä. Korostan joka tapauksessa, että huumeiden käyttö on laitonta ja sitä ei saa harjoittaa yhteiskunnassamme.
Hyvään ihmisyyteen kuuluu instituutioiden ja sosiaalisen järjestyksen ylläpitäminen. (Pietikäinen.) Tosin, tätä työtä tulee tehdä. Työssäni tässä asiassa on luovittava, sillä järjestys ja auktoritaarinen työote ei vähennä huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja, eikä tue huumeiden käyttäjiä kuntoutuk-seen. Sosiaalista järjestystä tosin työpaikallani pidetään yllä muutamilla säännöillä. Eli sillä, että paikassa on nollatoleranssi väkivallalle ja huumeiden käyttöön, välittämiseen yms. muuhun rikolli-seen toimintaan puututaan aina. Meidän työntekijöiden velvollisuus on pitää huolta Symppiksen viihtyvyydestä, turvallisuudesta ja mukavasta ilmapiiristä.
Jokaisella ihmisellä on ajatteluni mukaan oikeudet ihmisoikeuksiin. Huumeriippuvaisia tulee auttaa, vaikka he eivät toimi yhteiskuntamme normien mukaisesti. Ihmisoikeuksia ei tarvitse ansaita. Ne on jokaisella ihmisellä heti syntymästä lähtien läpi elämän. Kohlbergin viidennessä vaiheessa moraalin perustana ovat yhteiskuntasopimus ja yksilön jakamattomat oikeudet. Alun perin teoriassa esiintyneessä kuudennessa vaiheessa pyrittäisiin noudatta-maan näidenkin takana olevia yleispäteviä moraaliperiaatteita, mutta Kohlberg luopui luokasta ja yhdisti sen viidenteen, koska siihen kuulujia ei tahtonut löytyä. (Pietikäinen.)
Vapaasti puhuessaan ihmiset eivät yleensä tyydy yhteen vastaukseen, vaan erittelevät monenlaisia argumentteja ja näkökulmia selvitellessään ajatuksiaan niiden suhteen. Tällaista monipuolisuutta ei Kohlbergin luokituksissa otettu huomioon arvioitavana tekijänä. (Pietikäinen)
Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita myös kaikkein huonokuntoisimmat huumeiden käyttäjät. Heitä täytyy auttaa, vaikka he eivät toimi lainsäädännön mukaisesti ja heidän kanssaan toimittaessa on tärkeää pohtia jatkuvasti toiminnan moraalia. Samalla heidän sairaudestaan, huumeriippuvuudesta aiheutuvia lieveilmiöitä tulee ehkäistä, vaikkei lainsäädäntö tunne ilmiötä hyvin. Ihmisen tasa-vertainen kohtaaminen on ihmisoikeus. Työssäni on tärkeää toimia, vaikeassa asemassa olevien ihmisten puolesta sekä vaikuttaen että etsien uusia toimintatapoja.
Oma johtopäätökseni on, että uusia inhimillisiempiä toimintatapoja tulee kokeilla. Mikäli ne eivät toimi, aina voi palata takaisin vanhoihin toimintatapoihin. On syytä hyväksyä se, että me ihmiset teemme virhearviointeja ja meidän on oltava valmiita arvioimaan toimintaamme jatkuvasti. Tärkeää on muistaa, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.
LÄHTEET:
HDL. Verkkodokumentti
Pietikäinen Anu. Tampereen avoin yliopisto. Sosiaalipsykologian peruskurssi. Verkkodokumentti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti