Tutkimusreferaatti Virpi Pöyhösen väitöskirjasta

Tutkimusreferaatti psykologian maisteri Virpi Pöyhösenväitöskirjasta:  ”Defending behavior inbullying situations”-  Kiusatun oppilaanpuolustaminen ja tukeminen

 

 

Valitsin aiheeksi Virpi Pöyhösen väitöskirja, joka käsittelee kiusatun oppilaan puolustamista ja tukemista, koska koulukiusaamisesta keskustellaan paljon ja se koskettaa jokaista suomalaista vähintään omien koulumuistojen kautta. Olin myös asettanut itselleni tavoitteeksi opintojen aikana poistaa ruoste englannin kielestä, joten valitsin englannin kielellä kirjoitetun väitöskirjan. Virpi Pöyhösen väitöstutkimus esitettiin 16. elokuuta 2013 Turun yliopistossa.

 

Asiaa on tutkittu aikaisemminkin. Aiempien tutkimusten mukaan vain joka viides puuttuu kiusaamiseen. Tutkimusten mukaan koulun alku ei ole kaikille riemukasta aikaa. Suomessa joka kymmenes perusopetukseen osallistuva koululainen on koulukiusattu. Jotta lapsia ja nuoria voidaan rohkaista puuttumaan kiusaamiseen, on tiedettävä mitkä tekijät vaikuttavat kiusatun oppilaan puolustamiseen.

 

Virpi Pöyhösen väitöstutkimuksessa koulukiusaamiseen puuttumista käsitellään tuoreista erilaisista näkökulmista. Koulukiusaamiseen puuttuminen riippuu myös puuttujan statuksesta luokassa. Tutkimuksen mukaan mukavana pidetyn tai muuten suositun oppilaan on helpompi toimia kiusaamistilanteessa.

 

Virpi Pöyhösen väitös koostuu neljästä osatutkimuksesta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahta tutkimusprosessia ja niiden tutkimusaineistoja. Toisena aineistona on Kaarina Cohort opiskelu noin 500 neljäs- ja kahdeksasluokkalaista Turun seudulta. Toisessa datana oli Kiva Koulu –ohjelma vaikuttavuustutkimus noin 6500 kolmas-, neljäs ja viidesluokkalaista ympäri Suomea.

 

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että kiusatun oppilaan puolustamiseen vaikuttavat useat yksilön sisäiset ja yksilöiden väliset tekijät kuten asema ryhmässä. Sisäisiä seikkoja on yksilön empatia, sosiaaliset kognitiot. Opettajan rooli nousee tärkeäksi koulukiusaamiseen puututtaessa. Pöyhönen kysyi tutkimuksessaan koululaisilta myös, kokevatko he, että opettaja puuttuu ja pystyykö opettaja puuttumaan kiusaamiseen. Jos opettaja tuomitsee selkeästi kiusaamisen, oppilaiden on helpompi asettua kiusatun koulukaverin puolustajaksi.

 

Väitöstutkimuksen mukaan koululuokissa, joissa kiusaavat oppilaat ovat suosittuja, puolustetaan kiusattua vähemmän. Kiusaamisen kitkemisen kannalta on tärkeää, että luokan ilmapiiri ei tue kiusaamista. Myös opettajalla on tässä suuri merkitys. Pöyhösen tutkimuksessa koululaisilta kysyttiinkin, pystyykö opettaja puuttumaan ja puuttuuko tämä kiusaamiseen.

 

Väitöstutkimuksen mukaan koulukiusatun oppilaan puolustamiseen vaikuttaa myös koko koululuokan ilmapiiri ja hierarkiat. Oppilaat saattavat pelätä, että heitäkin aletaan kiusata. Tutkimuksen mukaan pidetty oppilas uskaltaa puuttua kiusaamiseen paremmin kuin ei pidetty.

 

Lisäksi yksilön ominaisuudet, kuten empatia ja pysyvyyden kokemus, vaikuttavat siihen, puolustaako oppilas kiusattua luokkatoveriaan. Pöyhönen on huomannut, että kiusatun oppilaan puolustajaksi nousee usein oppilas, joka on luokkatovereidensa joukossa joko pidetty tai suosittu.

 

Tutkija Virpi Pöyhönen on huomannut väitöskirjaa tehdessään myönteisen muutoksen koulukiusaamisen vastaisessa työssä. Opettajat tarvitsevat työvälineitä, selkeitä keinoja puuttua kiusaamiseen.

 

Tutkija pitää tärkeänä entisten kiusattujen haastatteluja. Hän neuvoo harjoittelemaan puuttumista kiusaamistilanteisiin. Pöyhösen tutkimustuloksia on jo hyödynnetty kiusaamisen vastaisessa KiVa Koulu – ohjelmassa, Kiva Koulu –ohjelma, koskettaa minua, sillä sitä sovelletaan minun kahden koululaisen koulussa.

 

Väitöstutkimus herätti ainakin minussa toiveikkuutta ja ajatuksen, että koulukiusaamistyö etenee Kiva Koulu – ohjelman muodossa. Tavoitteena tulee olla koulukiusaamisen väheneminen ja loppuminen.