Suomalaista sosiaalipolitiikkaa, huolenpitoa ja taloudellista vastuullisuutta -tehtävä

Tässä tehtävässä tuli reflektoida opintojakson lukutehtävänä olleen artikkelin, luentojen ja opintojaksoon liittyvän teoksen Helne Tuula, Hirvilammi Tuuli ja Laatu Markku (2012). Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. herättämien ajatusten perusteella omista lähtökohdistasi käsin seuraavia asioita:
a) Mitä pitää kyseenalaistaa suomalaisessa sosiaalipolitiikassa? b) Mitä pitää kyseenalaistaa omassa henkilökohtaisessa elämässä? c) Miten minä voin huomioida henkilökohtaisessa elämässäni, asiakastyössä ja suomalaisena maailmankansalaisena luottamusta herättävän tulevaisuuden rakentamisen? Alla tehtäväni.


Suomalaista sosiaalipolitiikkaa, huolenpito ja taloudellista vastuullisuutta


Sosiaalipolitiikan tavoitteena tulee olla kestävä hyvinvointi. Myös sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia (STM 2011) on asettanut tavoitteeksi kansalaisia oikeudenmukaisesti kohtelevan, osallisuutta edistävän sekä riittävän turvan ja palveluiden tarjonnan sosiaalisesti kestävälle yhteiskunnalle.

Huolenpito ihmisestä, ympäristöstä ja taloudellinen vakaus luovat pohjan kestävälle kehitykselle niin arjen pieninä tekoina kuin globaalissa päätöksen teossa. Tässä ajassa tulee kyseenalaistaa valintojen eettisyyttä, ympäristönäkökulmia, inhimillisyyttä ja kykyä toimia oikeudenmukaisesti sekä vaikuttaa valinnoilla ohjaten myös markkinataloutta. Oikeudenmukaisuus kysymykset ovat globaalisti retuperällä. Yhteisöllisyys ja rauha tulee turvata kaikille maailman kansalaisille. Ihmisille on tärkeää tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että rikkailla mailla on suurempi vastuu ja mahdollisuus huolehtia maailmasta.

Vaikka jotkut Euroopan unionin maat painivat taloudellisten haasteiden kanssa, unioni on turvannut maanosamme tasolla taloudellista vakautta ja rauhaa. Vaikutusmahdollisuuksia, positiivisia asioita ja haasteita on Euroopan unionissa lukuisia. Yksi on se, kuinka tästä maanosamme turvaavasta rauhanhankkeesta, tehdään hyvinvointia, eriarvoistumista ja palveluita turvaava hanke.

Nyt kun taloustilanne on epävarma, olisi tärkeä pohtia, missä asioissa viime lamanaikaan onnistuttiin. Ehkä juustohöylä menettely leikkauksissa on oikeudenmukaisempi kuin päätöksien teko sen mukaan ja sieltä, missä ihmiset ovat hiljaa. Esimerkiksi Helsingissä leikataan nyt päihde- ja psykiatriasta. 

Suomessa tulee kyseenalaistaa sekä paikallisia että kansainvälisiä taloudellisia ratkaisuja. Suomen tulee pyrkiä vähentämään työttömien määrää. Työhön kuntouttaminen onkin yhteiskuntamme yksi akileen kantapää. Oikeudenmukaiset veroratkaisut turvaavat hyvinvointivaltion rahoituksen. 1990 – luvun lamasta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen turvaverkot kestivät kohtuullisen hyvin. Välissä olleina talouden hyvinä aikoina, olisi ollut tärkeää korjata 1990 – luvun lama-aikana tehtyjä leikkauksia ja investoida sinne, mistä lama-aikana leikattiin.

Vaikeina talouden aikoina, hyvinvointivaltion tärkeät rakenteet joutuvat leikkausuhan alle ja poliittisten hyökkäysten kohteeksi, vaikka juuri silloin ne tarvitsevat puolustajia. Menorakennetta seurattaessa Suomessa menee paljon rahaa hyvinvointivaltion rakenteiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Itse olen vankka hyvinvointivaltion kannattaja, sillä hyvinvointivaltio turvaa meille kilpailukyvyn koulutuksen, sosiaaliturvan, innovaatioiden ja hoidon turvaamisen kautta.

Olen helsinkiläinen kuntapäättäjä ja kolmen pojan äiti. Käytämme julkisia palveluita. Tiedostaminen ja eettinen pohdinta tapahtuu elämässäni erilaisissa asiayhteyksissä. Uskon, että oma ajatteluni ja asennoituminen voi muuttaa maailmaa. On tärkeä muistaa, että ihmisarvo kuuluu kaikille ihmisille.

Päätöksen tekijänä pohdin kestäviä ratkaisuja ja arvioin huolellisesti, miten päätökset vaikuttavat tänään ja tulevaisuudessa ihmisiin, resursseihin ja ympäristöömme. On tärkeä tiedostaa, että on olemassa rajallisia luonnonvaroja kuten öljy sekä saaste sekä jäteongelmaa. Kuten Sosiologi Lehtonen toteaa ”Ihmiskunta muuttaa valtavia määriä raaka-aineita tuotteiksi, joista suuri osa päättyy kaatopaikoille mätänemättömiksi kasoiksi” Näitä asioita jokaisen ihmisen tulee pohtia ja tiedostaa.

Kierrätys on jo perheessämme arkea. Lasten lelut ja vaatteet kierrätetään perheiden kesken. Saamme myös vaatteita kierrätyksen kautta ja käymme kirpputoreilla. Emme osallistu tavaroiden kulutushysteriaan. Yksi lapseni vaikuttaa koulussa ympäristöryhmässä ja toimitin hänelle Helsingin seudun ympäristöpalveluista lapsille suunnattua materiaalia, kuinka ympäristöä voi huomioida. Näin myös muut lapset koulussa oppivat huolehtimaan ympäristöstä.

Lapseni osaavat lajitella biojätteen, energiajakeen, sekajätteen, lasit ja metallit sekä ongelmajätteet. Työsarkaa tässä asiassa on vielä mieheni, vanhempieni ja isovanhempieni kohdalla. Kierrätys sinällään on hyvä juttu, mutta luottamustehtävissäni tasapainoilen jätteenpoltto ja biojätteen mädätys asiassa pyrkien mahdollisimman kestäviin ratkaisuihin. Investointitasot ja niiden kestävyys tässä asiassa on monimutkainen ratkaisu, josta osa päätöksistä on tehty jo aikaisimmilla valtuustokausilla.

Jätehuoltoasiassa kuluttajilla on suuri vastuu. Perheessäni ei kuluteta kohtuuttomasti. Keskitämme ruokakauppa käynnit ja tuolloin ostamme usein myös muuta tarpeellista. Huolehdimme siitä, että ostamme vain sen verran kuin tarvitsemme. Emme heitä juurikaan ruokaa pois. Voin tehdä valintoja siitä mitä syön sekä opettaa lapsiani syömään enemmän kasviksia, luomu- ja lähiruokaa. Valitettavasti tässä asiassa teen päätökset tasapainoilemaan talouden, ympäristön ja inhimillisten näkökulmien kanssa. Perheemme pyykit pestään kerran viikossa talonyhtiön pesutuvalla. Siellä on isot pesukoneet, joten vähemmässä ajassa saa pestyä enemmän pyykkiä, kuin kotona. Kuivausrummun käyttöä olisi syytä välttää, mutta kiireisessä arjessa sitä tulee käytettyä.

Kaupunkiliikenteessä haluan toimia niin, että Helsinkiin ei synny ruuhkia. En kuitenkaan kannata ruuhkamaksuja, sillä käsitykseni mukaan yleensä keskituloinen tai alle sen tienaava ihminen ottaa auton Helsingin keskustaan vain pakon edessä. Vauraita ihmisiä pienet lisämaksut ei häiritse. Ruuhkiin tulee vaikuttaa tekemällä pyöräilystä, skeittauksesta ja potkulautailusta trendikästä sekä kehittäen joukkoliikennettä. Perheessäni suosimme pyöräilyä, potkulautailua ja julkista liikennettä.

Talonyhtiömme energia ratkaisumme ovat myös eettisiä. Talonyhtiömme kuuluu kaukolämpöverkkoon ja sähkö ostetaan ekologisesti. Sähköjen kanssa meillä ollaan tarkkana ja uuni lämpenee harvoin. Saunaa meillä ei ole. Mikäli laitamme ruokaa uunissa, yleensä teemme useamman ruoan samanaikaisesti.

Samat asiat, joihin kiinnitän huomiota kotona, ovat oleellisia myös työpaikalla. Olen toimittanut työpaikallenikin materiaalia Helsingin seudun ympäristöpalveluista esimerkiksi työpaikkani jääkaapin ovessa on kierrättämistä ja kuluttamista koskevat magneetit. Lisäksi työpaikan keskusteluissa pohdimme jatkuvasti kestäviä ratkaisuja. Keskusteluissa vilisevät muun muassa talouden luvut, ihmisen hyvinvointi ja kuntoutus sekä yhteisöllisyys näkökulmat.

Pyrin elämään terveellisesti, syömään hyvin, lepäämään ja liikkumaan riittävästi. Pyrin myös opettamaan lapsilleni elämän tapaani. Haluan opettaa lapseni olemaan suvaitsevaisia ja hyväksymään erilaiset ihmiset sellaisina kuin he ovat. Haluan myös opettaa lapseni huolehtimaan muista ja olemaan empaattisia sekä pitämään omat puolensa. Ehkä tärkeimpänä asiana haluan opettaa sen, että yhteiskuntarauhan säilyminen vaatii suvaitsevaisuutta ja solidaarisuutta.

Olen täysin samaa mieltä yhteiskunta ja taloustutkijoiden Hamiltonin ja Dennissin kanssa, että tarvitaan hyvinvoinnin poliittinen filosofia, joka keskittyy niihin oman elämämme ja sosiaalisen rakenteen tekijöihin, jotka oikeasti parantavat hyvinvointiamme. Olen toiminut useissa järjestöissä hyvinvointia edistäen ja aion toimia vastedeskin. Tulevaisuuden kestävä sosiaalipolitiikka ottaa huomioon maapallon rajallisuuden niin ihmisen, talouden kuin ympäristönkin näkökulmista.

Tarvitsemme huolenpitoa ihmisestä, ympäristöstä sekä taloudellista vakautta.

LÄHTEET:

Helne Tuula, Hirvilammi Tuuli ja Laatu Markku (2012). Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.

Salonen, A. (2011). Kestävä kehitys toteutuu vastuuta kantaen. Didacta Varia 16(1), 59–66.