maanantai 10. maaliskuuta 2014

Benchmarking tehtävä matalan kynnyksen päihdetyön päiväkeskuksessa


Benchmarking -tehtävässä tehtävänäni oli käyttää menetelmänä benchmarkingia niin, että tutustun johonkin työkohteeseen ja tuon sieltä jotain omaan työhöni. Intressini tehtävässä oli uteliaisuuteni ja haluni nähdä, kuinka jossain toisessa matalan kynnyksen päihdetyön päiväkeskuksessa ammattilaiset toimivat työssään sekä kehittää omaa työtäni. Halusin löytää mahdollisimman samankaltaisen päiväkeskuksessa kuin työpaikkani Kontulan Symppis, jossa työssä on ammatillinen ote, mikä on Symppiksessä uutta. Ajatuksenani oli saada ammatillista perehdytystä omaan työhöni ja kehittää yhteistyötä Itä-Helsingin alueella.
 
Arviointini lähti liikkeelle omasta työyksiköstäni ja siitä, mikä on uutta ja haasteellista. Keskustelin aiheesta esimieheni kanssa ja pohdimme, että ajankohtaista on kehittää Kontulan Symppiksen työtapoja, sosiaaliohjaajan ja lähihoitajan eli ohjaajan työnkuvia. Löysin samankaltaisien päiväkeskuksen, joka valikoituivat benchmarking – tehtävänäni toimipisteeksi, koska siellä työskentelee kaksi sosionomi koulutuksen saanutta työntekijää ja viisi lähihoitajaa. Asiakas määrät on tässä päiväkeskuksessa oli pienemmät kuin Symppiksessä kuten myös toimintatilat. Työtä tekevät ammattikunnat ovat samat, vaikkakin mitoitukset ovat erilaiset.
 
Molemmissa päiväkeskuksissa palvelut kohdentuvat syrjäytyneille ja vakavan syrjäytymisuhan alla oleville ihmisille sekä vaikeasti palveluihin kiinnittyville päihderiippuvaisille asiakkaille. Molemmissa paikoissa työskennellään matalan kynnyksen periaatteiden mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan palvelun piiriin tulemista helpotetaan mahdollisimman paljon ja luottamus pyritään saavuttamaan avoimella kohtaamisella. Asiakkaat voivat asioida paikoissa anonyymisti ja päihteiden vaikutuksen alaisena. Työmenetelmissä osoittautui olevan yhtäläisyyksiä ja eroja.
 
Tavoitteenani oli saada uutta näkökulmaa Symppiksessä tehtävään työhön ja selkiyttää Symppiksen perustehtävää. Tehtävän avulla määrittelin omaa käsitystäni Symppiksen perustehtäväksi. Menetelmänä vertaiskäynnillä oli havainnointi ja keskustelu päiväkeskuksen ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa sekä tekemäni muistiinpanot. Tuloksien analysointimenetelmänä käytin laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmää teemoittelua.
 
Valitsin viideksi teemaksi työsuojelun ja henkilöstömitoituksen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden, työtavat ja rajauksen, kuntouttava ja haittoja vähentävän työotteen sekä asiakaslähtöisyyden. Lähestyin työtapoja näiden viiden teeman avulla ja pohdin yhtäläisyyksiä sekä eroavaisuuksia niin, että ajatukseni oli jatkuvasti oman työni kehittämisnäkökulmassa. Viiden valitun teeman mukaisesti Symppiksen toimintaa on jo kehitetty eteenpäin sekä tullaan jatkossakin kehittämään. Esimerkkinä mainittakoon jo käytännöksi muodostunut Symppiskokous.
 
Matalankynnyksen päivätoiminnan kautta saadaan kontakti kaikista vaikeimpiin päihderiippuvaisiin ja/tai psyykkisesti sairaisiin. Toiminta vastaa suoraan edellä mainitun kaltaiseen Helsingin valtuustostrategian painopisteeseen. Haasteena on luottamuksen saavuttaminen ja asiakkaiden osallisuuden edistäminen, kun asiakas on siihen valmis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti