Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - tiivistelmää ja näkökulmia strategiasta tehtävä

 

Tässä tehtävässä tuli perehtyä Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiaan: Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 sekä tarkastella sitä, miten erilaiset sosiaali- ja hyvinvointipoliittiset näkökulmat näyttäytyvät sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian: Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 mukaan hyvinvoinnille luodaan vahva pohja työllä ja osallisuudella. Hyvinvointia ei voida rakentaa järjestelmä keskeisesti ja tavoitellen keskimääräistä hyvinvoinnin parantamista. Sosiaalinen kestävyys on toimintamalli ja tavoite, johon ministeriö pyrkii tälläkin julkaisulla.

Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, vahvistetaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, tuetaan terveyttä ja toimintakykyä sekä annetaan ihmiselle turvaa ja hyvinvointi palveluita. Suomalaisen yhteiskunnan erityinen vahvuus on se, että ihmisistä pidetään huolta. Ihmisarvoinen elämä tulee turvata kaikissa olosuhteissa.

Elinympäristömme on se toimintaympäristö, jonka tila vaikuttaa terveyteemme ja hyvinvointiimme. Ilmaston ja ympäristö vaikuttaa elintilaamme. Tästä syystä emme voi jättää ympäristöä huomioimatta. Strategiassa pyritään rakentamaan hyvinvoinnille vahvaa perustaa, kaikille mahdollisuutta hyvinvointiin ja elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta. Oleellista on terveys- ja hyvinvointi ajatuksen läpileikkaavuus, joka virastossa ja laitoksessa – kaikkialla, missä tehdään ihmisiä koskevia päätöksiä.

Sosiaalinen kestävyys edellyttää toimivaa sosiaaliturvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hädän hetkellä yhteiskunta auttaa ihmistä. Sosiaaliturva vahvistaa yhteiskunnan ja talouden tasapainoa omalta osaltaan. Oikein mitoitettu sosiaaliturva on yhteiskunnan vahvuus. Hyvinvointiyhteiskunnassa tulee toteutua sekä sosiaaliset että taloudelliset tavoitteet ympäristöllisiä tavoitteita unohtamatta. Sosiaaliturva lisää ihmisten hyvinvointi tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja.

2010 – luku tuo eteemme uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Väestörakenteen muutos, globalisaatio ja teknologian kehitys muuttavat sosiaalityön ja sosiaaliturvan toimintakenttää. Nykyään arkisten asioiden rinnalla tulee pyrkiä ennustamaan maailmantalouden haasteita ja mahdollisuuksia. Teollisen tuotannon siirtyminen, Euroopan integraatio ja ihmisten tapa liikkua maailmalla ovat muutoksessa. Lisäksi on syytä huomioida luonnon kantokyky ja sen vaikutukset ihmisiin, ympäristöön sekä talouteen.

Väestörakenteemme muutos on iloinen asia siinä mielessä, että saamme todennäköisesti pitää vanhempamme ja isovanhempamme elämässä yhä pidempään. Kuitenkin suomalaisessa päätöksen teossa on syytä varautua siihen, että väestö ikääntyy täällä nopeammin kuin useimmissa muissa maissa. Meidän onkin ensitilassa investoitava ihmisiin, hyödyntää osatyökykyisyys työelämässä vahvemmin sekä turvattava riittävät hyvinvointipalvelut. Ihmisiin investointi tarkoittaa huolenpitoa avuntarvitsijoista sekä ongelmien ennakointia.

Työikäisillä ihmisillä, osatyökykyisilläkin, tulee olla mahdollisuus osallistua työelämään räätälöidysti. Osatyökykyisten kuntoutuspolkua hoidosta koulutuksen ja kuntoutuksen avulla työelämään vahvistetaan. Työterveyshuollossa tärkeä tehtävä on ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja työkyvyn ylläpidossa. On myös syytä muistaa työn terveysvaarojen arviointiin ja työkyvyn alenemisen tunnistamiseen tähtäävää työ. Myös työyhteisöön kuuluminen vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työhön kuntoutuksen keinoin on tavoitteena luoda polkuja työttömyydestä työelämään.

Lapsissa ja perheissä on tulevaisuus. Perheille on turvattava vaihtoehtoisia tapoja järjestää lastenhoito. Varhaispalvelut ja työajan joustot ovat tärkeitä välineitä perheen ja työelämän yhteensovittamisessa. Verotuksen, maksujen ja sosiaaliturvan on toimittava niin, että työnteko on aina kannattavaa, jopa vähäinenkin työnteko. Lapsiperheiden palveluista muodostetaan kokonaisuus nivomalla lapsen kehitystä tukevat ja ongelmia ehkäisevät palvelut omiksi kokonaisuuksiksi.

Suomessa sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on riittävän korkea työllisyysaste. On tärkeää tukea yrittäjyyttä, mutta tärkein työllisyys tavoite pitää olla täystyöllisyys. Se on ehdottoman tärkeää maamme hyvinvoinnin turvaamisen näkökulmasta. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia linjaa, että tavoitteena on elinikäisen työssäoloajan piteneminen kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä. Eläkejärjestelmää uudistetaan niin, että se vastaa paremmin eliniänpidentymiseen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, muuttuvien työolojen ja muuttoliikkeen vaatimuksiin.

Talouspolitiikka nivoutuu yhteen sosiaalipolitiikan kanssa. Veropolitiikalla voidaan tukea ympäristön ja ihmisen terveyttä edistäviä valintoja. Tämä voidaan tehdä oikeudenmukaisesti, progressio huomioiden tai tuloeroja kasvattaen ilman progressiota, tasaveroilla. Nyt on huomattava, että Suomessa hyvinvointi ja tuloerot ovat kasvaneet.

Kansainvälistyminen haastaa myös sosiaaliturvan rahoituspohjaa. Sosiaalivakuutuksen säännöstöä tulee kehittää niin, että ihmisten etuudet ja rahoitukseen osallistuminen on tasapainossa. Sosiaalinen kestävyys varmistetaan hillitsemällä meno- ja maksupaineita sekä sosiaali- ja terveyspalveluitten rahoittamista selkiyttäen.

Tulevaisuuden haasteita liittyy myös köyhyyteen ja sairastavuuden lisääntymiseen. Erityisenä haasteena on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten ja sairastavien kohtuullisen hyvinvoinnin turvaaminen.  Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen, syrjäytymisen siirtyminen ylisukupolvien, ikärakenteen muuttuessa pitkäaikaisten sairauksien ja monisairaiden ihmisten lisääntyminen suhteessa väestön määrään. Tehokkaimmin näihin haasteisiin vastataan eri hallinnonalojen tiiviillä yhteistyöllä. Myös Suomen tulee laatia kansallinen suunnitelma parantamaan ensisijaisesti pienituloisten, syrjäytyneiden, pitkittyneesti köyhyydessä elävien ja työttömien asemaa sekä lapsiperheiden köyhyyttä. Työpaikan tulee olla suoja köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Työelämän toimeentulo turvataan yleissitovien työehtosopimisella ja työelämän vähimmäisehtojen valvonnalla.

Sosiaali- ja terveyspoliittisen strategian mukaan vahvoilla peruspalveluilla voidaan jo varhain puuttua ongelmiin ja sairauksiin sekä tukemaan palveluita käyttäviä ihmisiä itsenäisessä selviytymisessä. Peruspalvelut ovat pohjoismaisen hyvinvointivalion yksi tärkeä peruspilari, josta on syytä huolehtia.

Suomalaisen ihmisen perusoikeudet määrittyvät perustuslaissa ja perusoikeuksiamme on ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä, oikeus elämään ja ihmisarvoon, rikosoikeudellinen laillisuusperiaate, uskonnon ja omantunnonvapaus. Kysymys kuuluu, tukeeko tämä ohjelma ihmisten perusoikeuksien toteutumista entistä paremmin ja oikeudenmukaisemmin.

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 tavoitteet voidaan saavuttaa vain yhteistyöllä. Toimintaa ohjataan säädös-, resurssi- ja informaatio-ohjauksella. Valvonnan ennakoivaa roolia on vahvistettava. Yhteiskunnan toimivuuden varmistamistyö tulee tehdä niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma on pääohjelma, jolla johdetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyön perustana ovat kansainväliset sitoumukset ja sosiaalista kestävyyttä tukevat prosessit. Näitä ovat YK:n, WHO:n ja ILO:n sopimukset. Suomi laatii työllisyyteen ja kasvuun tähtäävän EU2020 – strategian ja profiloituu tasa-arvon ja terveydenedistäjän.

Sosiaali- ja terveysministeriö tuottaa tietoa päätöksenteon pohjaksi suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi - strategian tavoitteena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta. Tämä on tärkeä tavoite ihmisen, talouden ja ympäristön näkökulmasta erilaisissa virastoissa ja laitoksissa. Läpileikaten erilaiset toimialat.

Perehtyessäni Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 strategiaan huomasin useiden tavoitteiden olevan osa omassa työssäni Kontulan Symppiksessä käytävää keskustelua. Esimerkiksi se, että Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, vahvistetaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, tuetaan terveyttä ja toimintakykyä sekä annetaan ihmiselle turvaa ja hyvinvointi palveluita. Toteutuu työssäni monella tasolla. Symppis on matalankynnyksen ajanviettopaikka päihderiippuvaisille. Jokainen kohdataan omana yksilönä ja kaikki ovat tervetulleita. Asunnoton voi käydä nukkumassa, suihkussa tai hänen pyykit voidaan pestä Symppiksessä, kun taas joillekin Symppis tarjoaa keskustelua, ajanvietettä ja edullisen aamiaisen.

Suomalaisen yhteiskunnan erityinen vahvuus on se, että ihmisistä pidetään huolta. Työssäni huolenpitoa on palveluohjaus, erilaisten lomakkeiden täyttäminen yhdessä asiakkaan kanssa ja ensiapu sekä jatkuvan tilannearvioinnin tekeminen ja sen mukaan toimiminen. Kuten työssäni, myös yhteiskunnassamme ihmisarvoinen elämä tulee turvata kaikissa olosuhteissa. Onkin ehdottoman tärkeää, että ministeriöiden strategiat jalkautetaan käytännön arkeen ihmisten hyvinvointia lisäämään. Näin yhteiskuntamme kehittyy.

 

 

LÄHTEET:

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:5.  http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1550874.