Tässä
tehtävässä tuli perehtyä Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiaan:
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 sekä tarkastella sitä, miten erilaiset
sosiaali- ja hyvinvointipoliittiset näkökulmat näyttäytyvät sosiaali- ja
terveyspolitiikan strategiassa. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian:
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 mukaan hyvinvoinnille luodaan vahva pohja
työllä ja osallisuudella. Hyvinvointia ei voida rakentaa järjestelmä
keskeisesti ja tavoitellen keskimääräistä hyvinvoinnin parantamista.
Sosiaalinen kestävyys on toimintamalli ja tavoite, johon ministeriö pyrkii
tälläkin julkaisulla.
Sosiaalisesti
kestävässä yhteiskunnassa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, vahvistetaan
osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, tuetaan terveyttä ja toimintakykyä sekä
annetaan ihmiselle turvaa ja hyvinvointi palveluita. Suomalaisen yhteiskunnan erityinen
vahvuus on se, että ihmisistä pidetään huolta. Ihmisarvoinen elämä tulee
turvata kaikissa olosuhteissa.
Elinympäristömme
on se toimintaympäristö, jonka tila vaikuttaa terveyteemme ja hyvinvointiimme.
Ilmaston ja ympäristö vaikuttaa elintilaamme. Tästä syystä emme voi jättää
ympäristöä huomioimatta. Strategiassa pyritään rakentamaan hyvinvoinnille
vahvaa perustaa, kaikille mahdollisuutta hyvinvointiin ja elinympäristö
tukemaan terveyttä ja turvallisuutta. Oleellista on terveys- ja hyvinvointi
ajatuksen läpileikkaavuus, joka virastossa ja laitoksessa – kaikkialla, missä
tehdään ihmisiä koskevia päätöksiä.
Sosiaalinen
kestävyys edellyttää toimivaa sosiaaliturvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hädän
hetkellä yhteiskunta auttaa ihmistä. Sosiaaliturva vahvistaa yhteiskunnan ja
talouden tasapainoa omalta osaltaan. Oikein mitoitettu sosiaaliturva on
yhteiskunnan vahvuus. Hyvinvointiyhteiskunnassa tulee toteutua sekä sosiaaliset
että taloudelliset tavoitteet ympäristöllisiä tavoitteita unohtamatta.
Sosiaaliturva lisää ihmisten hyvinvointi tukemalla terveyttä ja toimintakykyä,
antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista
yhteenkuuluvuutta sekä vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja.
2010 – luku tuo eteemme uusia haasteita ja
mahdollisuuksia. Väestörakenteen muutos, globalisaatio ja teknologian kehitys
muuttavat sosiaalityön ja sosiaaliturvan toimintakenttää. Nykyään arkisten
asioiden rinnalla tulee pyrkiä ennustamaan maailmantalouden haasteita ja
mahdollisuuksia. Teollisen tuotannon siirtyminen, Euroopan integraatio ja
ihmisten tapa liikkua maailmalla ovat muutoksessa. Lisäksi on syytä huomioida
luonnon kantokyky ja sen vaikutukset ihmisiin, ympäristöön sekä talouteen.
Väestörakenteemme
muutos on iloinen asia siinä mielessä, että saamme todennäköisesti pitää
vanhempamme ja isovanhempamme elämässä yhä pidempään. Kuitenkin suomalaisessa
päätöksen teossa on syytä varautua siihen, että väestö ikääntyy täällä
nopeammin kuin useimmissa muissa maissa. Meidän onkin ensitilassa investoitava
ihmisiin, hyödyntää osatyökykyisyys työelämässä vahvemmin sekä turvattava
riittävät hyvinvointipalvelut. Ihmisiin investointi tarkoittaa huolenpitoa
avuntarvitsijoista sekä ongelmien ennakointia.
Työikäisillä
ihmisillä, osatyökykyisilläkin, tulee olla mahdollisuus osallistua työelämään
räätälöidysti. Osatyökykyisten kuntoutuspolkua hoidosta koulutuksen ja
kuntoutuksen avulla työelämään vahvistetaan. Työterveyshuollossa tärkeä tehtävä
on ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja työkyvyn ylläpidossa. On myös syytä
muistaa työn terveysvaarojen arviointiin ja työkyvyn alenemisen tunnistamiseen
tähtäävää työ. Myös työyhteisöön kuuluminen vahvistaa sosiaalista
yhteenkuuluvuutta. Työhön kuntoutuksen keinoin on tavoitteena luoda polkuja
työttömyydestä työelämään.
Lapsissa
ja perheissä on tulevaisuus. Perheille on turvattava vaihtoehtoisia tapoja
järjestää lastenhoito. Varhaispalvelut ja työajan joustot ovat tärkeitä
välineitä perheen ja työelämän yhteensovittamisessa. Verotuksen, maksujen ja
sosiaaliturvan on toimittava niin, että työnteko on aina kannattavaa, jopa
vähäinenkin työnteko. Lapsiperheiden palveluista muodostetaan kokonaisuus
nivomalla lapsen kehitystä tukevat ja ongelmia ehkäisevät palvelut omiksi
kokonaisuuksiksi.
Suomessa
sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on riittävän korkea
työllisyysaste. On tärkeää tukea yrittäjyyttä, mutta tärkein työllisyys tavoite
pitää olla täystyöllisyys. Se on ehdottoman tärkeää maamme hyvinvoinnin
turvaamisen näkökulmasta. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, sosiaali- ja
terveyspolitiikan strategia linjaa, että tavoitteena on elinikäisen
työssäoloajan piteneminen kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä.
Eläkejärjestelmää uudistetaan niin, että se vastaa paremmin
eliniänpidentymiseen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, muuttuvien
työolojen ja muuttoliikkeen vaatimuksiin.
Talouspolitiikka
nivoutuu yhteen sosiaalipolitiikan kanssa. Veropolitiikalla voidaan tukea
ympäristön ja ihmisen terveyttä edistäviä valintoja. Tämä voidaan tehdä
oikeudenmukaisesti, progressio huomioiden tai tuloeroja kasvattaen ilman
progressiota, tasaveroilla. Nyt on huomattava, että Suomessa hyvinvointi ja
tuloerot ovat kasvaneet.
Kansainvälistyminen
haastaa myös sosiaaliturvan rahoituspohjaa. Sosiaalivakuutuksen säännöstöä
tulee kehittää niin, että ihmisten etuudet ja rahoitukseen osallistuminen on
tasapainossa. Sosiaalinen kestävyys varmistetaan hillitsemällä meno- ja
maksupaineita sekä sosiaali- ja terveyspalveluitten rahoittamista selkiyttäen.
Tulevaisuuden
haasteita liittyy myös köyhyyteen ja sairastavuuden lisääntymiseen. Erityisenä
haasteena on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten ja sairastavien kohtuullisen
hyvinvoinnin turvaaminen. Huolena on
nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen, syrjäytymisen
siirtyminen ylisukupolvien, ikärakenteen muuttuessa pitkäaikaisten sairauksien
ja monisairaiden ihmisten lisääntyminen suhteessa väestön määrään. Tehokkaimmin
näihin haasteisiin vastataan eri hallinnonalojen tiiviillä yhteistyöllä. Myös
Suomen tulee laatia kansallinen suunnitelma parantamaan ensisijaisesti
pienituloisten, syrjäytyneiden, pitkittyneesti köyhyydessä elävien ja
työttömien asemaa sekä lapsiperheiden köyhyyttä. Työpaikan tulee olla suoja
köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Työelämän toimeentulo turvataan
yleissitovien työehtosopimisella ja työelämän vähimmäisehtojen valvonnalla.
Sosiaali-
ja terveyspoliittisen strategian mukaan vahvoilla peruspalveluilla voidaan jo
varhain puuttua ongelmiin ja sairauksiin sekä tukemaan palveluita käyttäviä
ihmisiä itsenäisessä selviytymisessä. Peruspalvelut ovat pohjoismaisen
hyvinvointivalion yksi tärkeä peruspilari, josta on syytä huolehtia.
Suomalaisen
ihmisen perusoikeudet määrittyvät perustuslaissa ja perusoikeuksiamme on
ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä, oikeus elämään ja ihmisarvoon, rikosoikeudellinen
laillisuusperiaate, uskonnon ja omantunnonvapaus. Kysymys kuuluu, tukeeko tämä
ohjelma ihmisten perusoikeuksien toteutumista entistä paremmin ja
oikeudenmukaisemmin.
Sosiaalisesti
kestävä Suomi 2020 tavoitteet voidaan saavuttaa vain yhteistyöllä. Toimintaa
ohjataan säädös-, resurssi- ja informaatio-ohjauksella. Valvonnan ennakoivaa
roolia on vahvistettava. Yhteiskunnan toimivuuden varmistamistyö tulee tehdä
niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon
kansallinen kehittämisohjelma on pääohjelma, jolla johdetaan kunnallisen
sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista. Sosiaali- ja terveysministeriön
yhteistyön perustana ovat kansainväliset sitoumukset ja sosiaalista kestävyyttä
tukevat prosessit. Näitä ovat YK:n, WHO:n ja ILO:n sopimukset. Suomi laatii
työllisyyteen ja kasvuun tähtäävän EU2020 – strategian ja profiloituu
tasa-arvon ja terveydenedistäjän.
Sosiaali- ja
terveysministeriö tuottaa tietoa päätöksenteon pohjaksi suomalaisten
hyvinvoinnista ja terveydestä sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta. Sosiaali-
ja terveysministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi - strategian tavoitteena on
sosiaalisesti kestävä yhteiskunta. Tämä on tärkeä tavoite ihmisen, talouden ja
ympäristön näkökulmasta erilaisissa virastoissa ja laitoksissa. Läpileikaten
erilaiset toimialat.
Perehtyessäni
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 strategiaan huomasin useiden tavoitteiden
olevan osa omassa työssäni Kontulan Symppiksessä käytävää keskustelua.
Esimerkiksi se, että Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa ihmisiä kohdellaan
yhdenvertaisesti, vahvistetaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, tuetaan
terveyttä ja toimintakykyä sekä annetaan ihmiselle turvaa ja hyvinvointi
palveluita. Toteutuu työssäni monella tasolla. Symppis on matalankynnyksen ajanviettopaikka
päihderiippuvaisille. Jokainen kohdataan omana yksilönä ja kaikki ovat
tervetulleita. Asunnoton voi käydä nukkumassa, suihkussa tai hänen pyykit
voidaan pestä Symppiksessä, kun taas joillekin Symppis tarjoaa keskustelua,
ajanvietettä ja edullisen aamiaisen.
Suomalaisen
yhteiskunnan erityinen vahvuus on se, että ihmisistä pidetään huolta. Työssäni
huolenpitoa on palveluohjaus, erilaisten lomakkeiden täyttäminen yhdessä
asiakkaan kanssa ja ensiapu sekä jatkuvan tilannearvioinnin tekeminen ja sen
mukaan toimiminen. Kuten työssäni, myös yhteiskunnassamme ihmisarvoinen elämä
tulee turvata kaikissa olosuhteissa. Onkin ehdottoman tärkeää, että
ministeriöiden strategiat jalkautetaan käytännön arkeen ihmisten hyvinvointia
lisäämään. Näin yhteiskuntamme kehittyy.
LÄHTEET:
Sosiaalisesti kestävä Suomi
2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:5. http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1550874.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti