Opinnäytetyön yleisestä suunnittelusta erityiseen suunnitteluun

Opinnäytetyömme on nyt siinä pisteessä, että voimme siirtyä yleisestä suunnittelusta erityiseen suunnitteluun. Olemme lukeneet osallisuudesta koulumaailmassa ja nuorten elämässä kirjallisuutta sekä hakeneet systemaattisesti tietoa aiheesta. Määrittelimme tutkimuskysymykseksemme: ” Millaisin keinoin Ylä-Malmin peruskoulun henkilökunta tukee nuorten kasvua aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi?”

Ylä-Malmin peruskoulu valikoitui opinnäytetyömme kannalta ensisijaiseksi vaihtoehdoksi sen sosioekonomisen aseman vuoksi. Ylä-Malmin ei alueena ole aivan kärjessä eikä hännillä segregaation näkökulmasta. Kuitenkin alueella näkyy nykypäivän ilmiöitä monikulttuurisuudesta syrjäytymiseen. Tästä syystä Ylä-Malmin peruskoulu vastaisi tutkimuksemme näkökulmasta sopivaa koulua. Olemme olleet yhteydessä koulun rehtoriin ja nyt odottelemme, voiko yhteistyömme käynnistyä.

Olemme pohtineet osallisuutta yleisesti Suomessa ja Ylä-Malmin peruskoulussa. Teoreettisesti olemme pohtineet osallisuutta ja syrjäytymistä rinnakkain. Olemme määritelleet opinnäytetyössämme tärkeimpiä termejä ja sitä, mitä me niillä juuri tässä opinnäytetyössä tarkoitamme. Esimerkkinä termeistä segregaatio ja osallisuus.

Kohderyhmäksi valikoitui Ylä-Malmin peruskoulun moniammatillinen henkilökunta. Tutkimusasetelmaa pohdimme edelleen. Ajatuksenamme on tarjota koululle ja sen henkilökunnalle kehittämisosaamistamme. Ajatuksenamme on kehittää toimivaa rakennetta koulua ja samalla tuoda koulutyöhön uutta teoreettista tietoa ja näkökulmaa.

Opinnäytetyömme prosessinäkökulmasta olemme pohtineet opinnäytetyömme käynnistämistä koulussa tutkimusklubi tehtävällä ja sen avulla perehtymällä osallisuuteen koulun henkilökunnan toivomasta näkökulmasta. Tämän jälkeen toteutamme tutkimusosuuden, jonka suunnittelemme toteuttavamme laadullisena tutkimuksena. Koska tutkimuksemme pääongelmaksi osallisuuden Ylä-Malmin peruskoulussa henkilökunnan näkökulmasta, sen rajasi tutkimuksen lähestymistapaa sekä vaikutti vahvasti tutkimusmenetelmän valintaan.

Haluamme korostaa sitä, että ihminen on nähtävä tässä tutkimuksessa subjektina ja haluamme tarjota koulun henkilökunnalle mahdollisuuden tuoda osallisuutta työssään esille mahdollisimman vapaasti niin, että hän on tutkimuksessa aktiivinen osapuoli.

 

Nyt opinnäytetyössämme on aika suhtautua kriittisesti tietoon ja tutkimuksen kysymyksen asetteluun. On teoreettisen keskustelun ja pohdinnan aika. Kirjallisuuskatsaus jatkuu ja toivottavasti yhteistyö Ylä-Malmin peruskoulun kanssa voi käynnistyä.

Nyt opinnäytetyön sisältöjä tulee pohtia entistä syvällisemmin. On syytä pohtia teorian laajuutta, tarkoituksenmukaisuutta sekä sitä, mitä tietoa erityisesti vielä tarvitsemme. Mistä sitä saadaan? Miten sitä kerätään? Hienoa on se, että prosessi etenee. Nyt voidaan sanoa, että siirrymme erityiseen suunnitteluun ja toivottavasti meillä on tammikuussa jo huolellisesti laadittu opinnäytetyön suunnitelma olemassa.